lauantai 24. huhtikuuta 2010

Metsää ja ekoilua

Olen tänään viherhenkinen, koska aloitin viikonlopun ihanalla lenkillä metsässä :-)
Metsät on ihania, ja niitä kannattaa kunnioittaa - sillä niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan:


Tämä puu huutaa (tuskaansa?) Helsingissä Keskuspuistossa... puuparka. No, ehkä se on vain luonteeltaan pessimisti.
       *
Ympäristöhengessä voisin hehkuttaa myös tällä viikonlopulla Helsingissä järjestettävää Kierrätystehdas tapahtumaa
Tuolta saitilta löytyy muuten mahtava määrä kuvauksia ja linkkejä suomalaisten valmistajien eko- ja kierrätyshenkisistä tuotteista ja yrityksistä, kannattaa käydä katsomassa!

torstai 15. huhtikuuta 2010

Ristiäiskakku pienelle pojalle

Viime viikonloppuna sain kunnian tehdä kakun pienen pojan ristiäisiin, ja tällainen siitä tuli: vähän herkkistä vaaleansinistä ja toisaalta miehekästä suklaanruskeaa.
Kakun sisus on oma luomus, jossa yhdistelin eri lähteistä moussekakkujen reseptejä. Sitrus-suklaakakku voisi olla virallinen nimi, mutta käytännössä käytin kakkuun vähän kaikkea hyvää mitä keksin, sisällä oli mm. rouhittua Dajmia, joskin se hieman hävisi ilmeisesti makujen paljouteen... :-)
 
Hyvää ja tuhtia kakku joka tapauksessa oli - siis oikein sopivaa juhlakakuksi. 
Kakkulevyjä ja erivärisiä mousseja kerrostamalla sai yllättävän vaivattomasti kivannäköistä jälkeä, joskin moussejen kanssa pelaamiseen täytyy tietenkin varata aikaa, koska välillä pitää odotella täytekerrosten jähmettymistä. 

Koristeista kakun reunan 'suklaapanta' oli minulle uusi kokeilu. Tekeminen oli yllättävän helppoa: mikrossa sulatettu suklaa pikeerataan vapaalla tekniikalla kakkukaupoista löytyvän kakunreunusnauhan /-filmin päälle, joka on siis perinteistä piirtoheitinkalvoa muistuttavaa materiaalia. Kun suklaa on lähes kovettunut, mutta vielä taipuisaa, nauha nostetaan kakun reunalle ja painellaan kiinni. Ihan täydellisesti oma kiinnitykseni ei onnistunut, koska kakun mousse oli melko tiukkaa ja/tai suklaa jo hieman liian jähmettynyt. Tämä aiheutti sen, että leikatessa suklaapanta ei pysynyt kakussa kiinni, mutta eipä tuo nyt paljoa haitannut.
Rusetti ja pikkusydämet ovat itsevärjättyä sokerimassaa - koristeet tein vasta edellisenä iltana. Rusetti kuivuu tosi nopeasti, koska sokerimassa jää melko ohueksi. Onkin hyvä olla nopea vekkien teon kanssa... 
Pikkusydämet itsetehtyinä olivat mielestäni kivan persoonallisen näköisiä, ja lisäksi helpot tehdä:

  • Ensin sokerimassasta pyöritetään halkaisijaltaan noin 1 cm paksuinen pötkö

  • Sitten pötkön reunoja painellaan kevyesti pöytää vasten, jotta pötkylä saa kolmiomaisen muodon

  • Yhdelle kolmion sivulle painellaan esim. veitsellä sydämen yläosan 'kolo', jolloin pötkylä on siis päästä katsottuna lievästi sydämen muotoinen

  • Sitten vain pätkitään pötkylästä sydän-raakileita ja viimeistellään nopeasti kukin niistä käsin
Söpöjä tulee... :-)
 


Ja lopuksi vinkki jonka jokainen fiksu kakuntekijä varmaan tietääkin: Kylmän moussekakun pinnalle ei kannata sirottaa tomusokeria!
Minä hölmönä tein sen, kun halusin piilottaa kakun pinnan pikkuvirheet ennen koristeiden asettelua. Tuossa tapauksessahan tomusokeri tietenkin muuttuu pieniksi sokerivesihelmiksi, joten tämäkin kakku näytti läheltä (ja ainakin kameran linssin läpi) katsottuna hieman hikoilevalta.... =)

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Värikäs tunnustus

Ihanaa, sain värikkään tunnustuksen Jokkemaasta, kiitos!

Tekstin perusteella tämä lienee lähtöisin jostain missä puhutaan portugalia - ihanan eksoottista.
Tässä vaiheessa laitan tämän Helinä-keijun eteenpäin "virallisesti" Meijun blogille, mutta voidaan sopia, että jokainen tätä lukeva bloggaaja voi mielessään tuntea oman bloginsa ihanuuden ja varmasti tietää, että on Helinä-keijunsa ansainnut!

Keijumaista päivää kaikille!

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Ikkunalla litisee

Ontuva otsikkoni viittaa litsiin, siis siihen hassuun hieman piikkipintaiseen pikkuhedelmään, jonka isot kivet oikein huutavat päästä multaan, niin jännän näköisiä ne ovat.



Laitoin maaliskuun alussa kolme kiveä (tai siemeniähän ne virallisesti on...) ruukkuun, ja nyt on jo lähestulkoon sademetsä ikkunalla :-) Litsit ovat kuvassa etualalla.

Wikipedia tietää kertoa, että Litsi viihtyy parhaiten subtrooppisessa tai trooppisessa ilmastossa, jossa sademäärät ja ilmankosteus ovat suuria. Kukkiakseen se tarvitsee viileän lepokauden. Kasvi ei kuitenkaan kestä kovaa pakkasta.
Suomen olosuhteet huomioiden tuota kukkimista pitäisi siis olla luvassa paljon, siis viileää lepokautta... ;D

No, jos tosissaan aion tämän trooppisen ihmeen kanssa menestyä, lienee parasta vaihtaa ruukun nyt tavallinen kukkamulta johonkin hiekkapitoisempaan ja siirtää kasvi pois ikkunalta, näin voisi ainakin muista netissä olevista kasvatusohjeista päätellä.

On se aina niin jännää laittaa kaikenlaista multaan... :-)

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Värjäystä noitaliemillä

Askarvismi toivottaa hyvää ja värikästä pääsiäistä munavärjäyskokeilun merkeissä:
  • Eräässä mainoksessa ollutta ohjetta mukaillen heitin noin 5 minuuttia kiehuneiden munien sekaan 2 rkl etikkaa - sekä perinteinen 'säilöntäetikka' että valkoinen balsamico näyttivät toimivan yhtä hyvin. Perinteinen nimittäin loppui minulta kesken puuhailun, ja jouduin turvautumaan balsamicoon...
  • Sitten ripsuttelin joukkoon teelusikan kärjen verran karkkiväriä. Värin laatu näyttää määräävän lopputuloksen aika pitkälti: punainen tarttui kiinni heti ja tehokkaasti, keltaisesta tuli vain hailea väri, ja sininen jätti tosi epätasaisen tuloksen, joten täydensin väriä viimemetreillä tehokkaalla pinkillä, joka tuotti sitten epätasaisen, mutta vahvemman violetin lopputuloksen.
  • Näin munat saivat kiehua hiljaa vielä 5 minuuttia.
Ihan hauskoja, mutta en ole mitenkään erityisen ylpeä tästä testistä; erittäin sähköä kuluttava harrastus koska joka väri pitää keittää omassa kattilassaan - ellei nyt sitten ihan tosissaan satu tarvitsemaan kymmeniä eri värisiä munia. ;D
Punainen onnistuisi varmasti tosi hyvin punajuurellakin, ja kyllähän luonnonvärit olisivat muutenkin, jälleen kerran, parempi vaihtoehto.

No mutta, värikkäät noitaliemet olivat kyllä itsessään tosi jänniä...