Ihanaa talvea

Sesonkipäivityksenä kuvia talven ihanista sinisistä hetkistä, ja alempana (tietääkseni) oma keksintöni semi-suolaisista joulutortuista. Siis vähän jotain uutta :-)

Eli torttuasiaa:
Jos luumuhilloa alkaa tulla korvista, niin suosittelen yhdistelmää
päärynän paloja * vuohenjuustoa * saksanpähkinöitä 

Maailman helpointa, koska tortut eivät kaipaa edes voitelua, rustiikki look sopii näille parhaiten.

 Ihanaa joulun odotusta kaikille...!

Kurpitsakakku halloweeniin

Koska blogipäivittely on nykyään osaltani niin harvinaista (ja keskityn lähinnä päivittelemään päivittelemättömyyttä :-) niin laitanpa jo ajoissa lähestyvän pyhäinpäivän varalta esille viimevuotisen halloween-kakkuni.

Aiheeseen sopivasti tämä on tietenkin täynnä kaameita, pelottavia lisäaineita - enkä todellakaan voi suositella kuorrutteen syömistä suuremmissa määrin kenellekään.
Hauskan näköisen kakku kuitenkin on, ja omiaan olemaan yksi ohjelmanumero hyvissä halloween-juhlissa.

Tällaisena valmis kakku odotteli juhlijoita. Sitä ennen tapahtui kuitenkin seuraavaa:

Kurpitsan sisus on rakennettu yhdestä sokerikakkulevystä - leikkelin siitä erikokoisia kiekkoja ja kokosin palaset hillon avulla palloa muistuttavaksi kyhäelmäksi. Ei kannata kostuttaa juurikaan, koska sokerimassa kestää kosteutta hyvin huonosti.

Pallomaisen kurpitsa-aihion päällystin aprikoosimarmeladilla, jotta pinnasta tulee tasainen:

Aika ällön näköinen pallukkahan tuo on - sopii teemaan....

Sitten vain kaulittu sokerimassalevy kaulimen ja tomusokerin avulla kakun päälle. Sokerimassan reunat kannattaa leikata nopeasti lyhyemmiksi, muuten kuorrute alkaa helposti repeillä ja mennä väärään muotoon.

Muovailutikuilla tai veitsen lavalla voi taiteilla viivakuviot kurpitsan pintaan. Lisäksi harjoitin luovaa askartelua irtokarkeilla ja vihreällä sokerimassalla - näin kaveri sai kasvot ja muutaman haivenen.

Pelottavan, mutta vähän onnettoman näköisenä kakku sitten odotteli, kunnes sen kimppuun käytiin!
Kuusi juhlijaa sai tästä kaverista enemmän kuin kyllikseen...

ps. Vielä viime halloweenina luulin olleeni ainoa tällaisen kakun tehnyt, mut hui hai, vuoden aikana olen nähnyt tällaisen muistaakseni ainakin Kinuskikissan sivuilla. Klassinen kakkumalli siis! =D

Valoa

Täytyy myöntää, että olen juuri sellainen ihminen, joka saattaisi hankkia kylpyhuoneeseen kristallikruunun. Näitä tuleekin bongailtua aika ahkerasti. Tässä siis minun ja kristallikruunujen viimeaikaisia kohtaamisia:

Viime keväänä Pariisissa kohtasin hänet ihanassa lettukahvilassa, Avenue Kléberillä muistaakseni, siinä Eiffel-tornin ja Riemukaaren välillä:

Näin ihanassa ympäristössä jopa ranskalaiset crepit tuntuivat vähän arkisilta... : )

Toinen kruunuvalintani tulee paljon lähempää - munkkiniemeläisestä Delivo-kahvilasta, josta ei kylläkään löydy ihan ranskalaishenkistä krumeluuria, vaan ehkä enemmänkin NYC-henkistä industrial-tunnelmaa...

Tällaisia kahviloita saisi olla enemmänkin, paikassa on nimittäin aivan mahtava tunnelma (ja pullantuoksu!) viikonloppuaamuina.

Tämän postauksen pääsevät kruunaamaan Kasvihuoneilmiön kitsch-kruunut - paikkahan on aika uskomaton, meikäläisenlaisen harakan paratiisi!

Pimeää

Iltojen pimetessä ihminen selvästi tarvitsee sisäänsäkin jotain vähän pimeää - ja tällä tarkoitan tietenkin tummaa suklaata!

Mudcake on tehty lukuisten netistä löytyvien reseptien kombinaationa, jäätelö ei ole kotitekoista (nyt valloillaan olevasta ilmeisestä jäätelökonehuumasta huolimatta).
Mutta tuo kiekura: ihan tavallista tummaa suklaata vain tötteröksi kietaistun leivinpaperikolmion sisään ja sitten suklaakiemuroita leivinpaperille. Hyvin lämpimässä keittiössä koristekuviot kannattaa jähmettää jääkaapissa.
Ihanan helppo ja silti näyttävä koriste!


ps. Leivinpaperitötterön tekeminen ei tietenkään ole aivan itsestäänselvän helppoa, hyvä ohje löytyy Leivontafoorumilta.  Etenkin tällaisessa pienessä ja suklaisessa pikeerauksessa leivinpaperipussi on ihan ykkönen...

pps. Sitten kun kaipaan haastetta suklaapikeerauksen saralla, taidanpa kokeilla näitä!

Pinaattipiirasta ja 60-lukua

Syksyiseen mökkiviikonloppuun sopii mahtavan hyvin tämä stydinoloinen pinaattipiiras:

Pohjaksi suolainen piirakkataikina omilla variaatioilla tai vaikka kaupan valmis ruis-perunataikina. Omat pohjani syntyvät aina fiilispohjalta, tästä tuli aika terveellishenkinen leseillä ja tummilla jauhoilla höystettynä.

Täytteeseen tulee:

• 200 g ranskankermaa
• 100 g vahvaa emmental- tai gruyère-juustoa raastettuna
• 2 pussia pakastepinaattia valutettuna (tai tietenkin tuoretta itse ryöpättyä, jos on!)
• 3 munaa
• 3 valkosipulin kynttä
• mustapippuria ja vain pieni ripaus suolaa

Esipaista pohjaa hieman. Sekoita kaikki täytteen aineet, kaada täyte esipaistetun pohjan päälle, ja paista sitten 200 asteessa noin 45 minuuttia, tai hieman vähemmän, jos teet piiraan matalampaan vuokaan, mitä itse tässä käytin.
Piiraasta saa loistavaa välipalaa, jonka voimalla jaksaa syksyisiä ulkohommia...!

Ja jotta energia ei pääse loppumaan, niin teinpä samalla mökkireissulla myös lettuja, sillä ihanalta 60-luvun asussa säilyneeltä mökiltä löytyi valurautainen aito lettupannu.

Loppuhehkutuksena 60-luvun mökistä voisi vielä vilauttaa tätä tilanjakajaa. Mikä harmi että puisia lankarullia ei enää ole!

Helmi Joensuusta

Aikomuksenani on ollut jo pitkään koota blogiini vinkkejä ihanista paikoista. Kesällä näitä taas kertyi, ja yksi kivoimmista oli ehkä Joensuuhun hiljattain avattu Taitokortteli. Vaeltelin ihanat vanhat rakennukset läpi rauhallisena sunnuntaipäivänä, joten sain tosi rauhassa ihailla kaikkea kaunista. Valkoiseen tilaan vähän juutuin.. :-) ihania asioita tupa täynnä.

Ylempi kuva Taitokorttelin päärakennuksen ulkopuolelta - miksei enää tehdä näin ihania ja upeita puuleikkauskoristeita...?
Valkoinen Tila -liikkeen nurkkaus oli tehty kaltaiselleni harakalle - ihanan paljon kaikkea hiplattavaa ja ihmeteltävää : )

Mieli&kuvia

Kesä on eittämättä nyt takana - ja ehkä myös nettihiljaiseloni!
Käsityöt, askartelut ja muut puuhailut antoivat tänä kesänä tilaa ihan muulle; 'mielen käsittelylle' - olen siis joogannut ja meditoinut ahkerasti, ja omien värkkäilyiden sijaan enemmänkin vain ihaillut jo olemassa olevaa maailmaa ympärilläni. Joogasta ehkä lisää joskus myöhemmin, mutta nyt muutamia fiilispalasia kesältä.

*sight* ..ah ihania vanhoja räsymattoja! Mieletöntä ajatellakaan, kuinka vanhoja vaatteita on ensin leikelty kuteiksi ja sitten paukutettu kangaspuilla itse matot. Pistää miettimään...

Alla upeiden raitojen päällä näkyy vähän nykykäsityötäkin, aina niin ahkeran Meijun tekemät villasukat.

Romanttiseen räsy-raitatunnelmaan sopivat nämä raparperidrinksut: vanhemmistakin, siis jo puisevavartisista raparpereista, voi keittää tiiviin mehuliemen sokerin kanssa. Jääpalat ja kuplavesi kruunaavat pirskahtelevan nautinnon...

Juomien ja ruokien saralta täytyy esitellä kesän löytö: eräässä mökkikyläpaikassa oli säästetty vuosien varsilta vanhoja pakkauksia, ja mikäs sieltä löytyikään - ihana klassikko, metsätähti-jugurtti! Tätä nimittäin juuri ennen kesää muisteltiin.

Ja näppärästi metsätähdistä saan aasinsillan kukkiin. On ihanaa kun mökkivieras ilmestyy mukanaan iso luonnonkukkakimppu - tällaisen me saimme tänä kesänä:

Kyllä näiden voimalla kesä pysyy tallessa ja mielessä : )